Lokakuun ensimmäinen viikonloppu on perinteisesti merkki uuden kauden alkamisesta. Ja niin se oli tälläkin kertaa. KeBa avasi kautensa kotiluolassa Campossa kahdella tasaisella ottelulla.
Ensimmäisessä pelissä vastassa KeBan lailla uudelleensyntynyt Derius, jossa mukana muutamia vanhoja kovia pelimiehiä. KeBan onnistui hallita pelin alkupuolta pelillisesti ja tuloskin saatiin taululle Joel Kuparin ja Joona Kosken hienoilla suorituksilla. Pikkuhiljaa ottelu tasoittui ja vastustaja kipusi tasoihin - tosin ensimmäisestä maalistaan edes tekijä itse, saati kukaan muukaan, ei ollut varma, kävikö pallo ikinä maalissa. Oikeudenjakajien mukaan kävi, joten maalihan se silloin oli. Toisen erän lopulla Joona Hyrsky vei hyvällä kudilla KeBan jälleen johtoon. Kolmas erä oli kovaa taistelua, missä maalipaikkoja avautui molemmille joitakin. Ja kun KeBa ei onnistunut peliä tappamaan ja riittävän helpolla pelaamaan, niin niinhän siinä kävi, että vastustaja tasoitti minuutin ennen loppua. Tätä ei olisi tarvinnut tulla niin ei tarvitsisi sillä ekalla "kävikö sisällä"-maalilla jossitella. Joka tapauksessa rehdin taiston jälkeen taululla klassiset 3-3 lukemat.
Toisessa pelissä vastaan uusi tuttavuus HSV. Vastustajia oli täysi rosteri ja se kulminoitui siinä, että peli oli kauttaaltaan kovaa kamppailupelaamista. KeBa ei saanut peliä rullaamaan niin hyvin kuin ensimmäisessä pelissä ja pallolliset ratkaisut olivat kauttaaltaan liian vaikeita. Toki paikkoja maalintekoon oli riittävästi, mutta perinteitä noudattaen niitä ei hyödynnetty kovin tehokkaasti. Ensimmäinen maali kuitenkin tehtiin, kun Joona Kiminki laittoi kaukolaukauksen laulamaan. Erä kääntyi kuitenkin miinusmerkkiseksi, kun oman pään sekoilun seurauksena vastustaja iski kaksi maalia peräkkäisissä vaihdoissa. Toisessa erässä pelin tyyli oli samanlaista. Tulosta saatiin hakea erän lopulle asti, kunnes Jere Anttila painoi kantilla sisään. Tänään ei maalin jälkeiset vaihdot olleet vahvuus, sillä seuraavassa vaihdossa vastustaja rokotti hölmöilystä jälleen ja painoi KeBan 2-3 tappiotilanteeseen. Kolmanteen erään tehtiin hieman muutoksia kokoonpanoihin ja pakotettiin pelin hallintaa itsellemme. Se jäi kuitenkin pääosin näennäiseksi ja peli lähestyi loppuaan näissä numeroissa. Erän alkuun tapettiin ottelun toinen alivoima - ylivoimaa ei tuntunut irtoavan, vaikka pelaajamme joutui lähtemään päivystyksen kautta kotiin saatuaan mailan naamaan. Kaikki muuttui kuin salama kirkkaalta taivaalta, kun otimme aikalisän puolitoista minuuttia ennen loppua. Heti aikalisän jälkeen, kulmavaparin jälkihöyryistä, Sauli Nieminen runnoi pelin tasoihin maalin edustalta. Tähän ei tyydytty, vaan painettiin päälle hullun lailla. Momentum oli voitettu ja enää tarvitsi saada pallo reppuun. Tässä kohtaa esiin astui isoja minuutteja urakoinut Kiminki, joka painoi ranteella sisään laidalta, pelikellossa 44.28. Vastustaja ottikin sitten veskaria pois.. paitsi ei ottanutkaan, vaan veskari palasikin maaliin HSV:n menetettyä pallon. Ikävämpi juttu heidän kannalta oli se, että veskarista vaihtanut kaveri ehti jo kentälle. Kaiken lisäksi meillä oli paikka iskeä pallo tyhjään rysään. Ehkäpä takaisin rynnännyt veskari sekotti laukojamme pakkaa, sillä veto meni hieman ohi tyhjän maalin.. tuloksena kuitenkin HSV:lle tahallisesta liian monella pelaamisesta punainen kortti, syynä pelin sabotointi. Aikaa kellossa 13 sekuntia ja hyökkäyspään vapari. Tässä kohtaa dramatiikan minimointi ja kentän vahvimmat jässikät pelaamaan viimeiset sekunnit pois kellosta. Tätä myötä kauden avausvoitto hyvin käännetyn matsin jälkeen lukemin 4-3.
Näiden tulosten myötä kasaan 3/4 pistettä ja paikka sarjan ylemmässä päässä (tässä vaiheessa toki ei varmaan liiemmin kannata taulukoita tutkailla).
Nyt pari viikkoa treeniä ja takaisin askiin (erittäin pieneen sellaiseen!) Masalan Joo Areenalla 22.10 pelattavan toisen turnauksen merkeissä!